Saamelaisten kansallispäivän kynnyksellä



Ensi viikolla, 6.2 on jälleen saamelaisten kansallispäivä. Lape-hankkeen saamenkielisten palveluiden kehittäjätyöntekijänä toivoisin, että saamelaisten kansallispäivä olisi joka päivä. Päivänä jolloin saamelaisia juhlitaan Euroopan ainoana alkuperäiskansana. Olen itse saamelainen, joka elää Inarissa vilkkainta lapsiperhearkea kahden saamenkielisen lapsen äitinä. Joka päivä luen ystävieni some-päivityksistä kuinka neuvola- ja kouluterveydenhoitajapalveluita tarjotaan suomenkielellä saamenkielisille lapsille. Kuinka neuvoloissa annetaan vanhemmille väärää tietoa kaksikielisyydestä ja kuinka perheet eivät saa tukea perheen kaksikielisyydessä. Neuvoloissa saamenkielisiä neuvolamateriaaleja mm. neuvolatestejä ei ole olemassa. Eli saamenkielinen lapsi on testattu suomenkielisellä Lene-testillä. Tuloksen voi arvata. Kirjaimellisesti. Tiedän myös omasta kokemuksestani, että saamenkielisille lapsi- ja perhepalveluille on todellakin huutava pula.

Pohjoissaamenkielinen neuvolatyöntekijä voi löytyä Inarin naapurikunnasta Utsjoelta, mutta 260km edestakaisen neuvolamatkan päässä. Tämä voi haastaa innokkuutta omankielisten palveluiden käyttöön. Neuvolapalveluthan mielletään usein lähipalveluksi. Saamelaisittain kaikkia onkin isoa, jopa välimatkat neuvolaan. Inarin kunnassa sitä vastoin saamenkielisiä neuvolatyöntekijöitä ei ole saatavilla millään kolmella Inarissa puhutulla saamenkielellä. Työsarkaa siis riittää.

Lapin Lape-hanke on ainoa hanke jossa saamenkieliset palvelut on huomioitu omana osa-alueena hankkeessa. Lape-hankkeen osa-alueessa tavoitteenani onkin vahvistaa ja edistää aivan perustason saamenkielisiä neuvolapalveluita, kaksikielisyysohjausta sekä vahvistaa saamenkielisten neuvolamateriaalien saatavuutta.  Eli työsarkaa riittää vielä seuraaviinkin hankkeisiin.

Hyvää tulevaa saamelaisten kansallispäivää! Buori sámiid álbmotbeaivvi! Šiõǥǥ säʹmmlai meersažpeeiʹv! Pyeri säämi aalmugpeeivi! Olkoon se parempi vuosi saamelaisille ja saamenkielisille neuvolapalveluille.

Lape-hankkeen saamenkielisten palveluiden kehittäjätyöntekijä
Riitta Lehtola

 

 

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä

Kuva
Kuva: Pixabay.com Tutkimus- ja kehittämishankkeet tuottavat tärkeää tietoa käytännön työn ja päätöksenteon tueksi, mutta paljon arvokasta tietoa jää hyödyntämättä. Miten varmistetaan tutkimustiedon asema osana vaikuttavaa käytäntöjen kehittämistä? Tätä asiaa pohdimme nyt, kun kehittämistyö Lapin LAPE-hankkeessa on päättymäisillään. Tutkitun tiedon merkitys erilaisten strategioiden ja linjausten valmistelutyössä sekä päätöksenteossa tunnistetaan nykyisin jo hyvin. Yhä useampien paikallisten ja kansallisten hankkeiden lähtökohtana ja tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava kehittämistyö. Tästä huolimatta tutkittua tietoa ei aina kyetä hyödyntämään riittävästi valtakunnallisessa ja kunnallisessa politiikassa, palveluiden kehittämisessä ja yksittäisten ammattilaisten työssä. Yksi syy voi olla se, että tutkittu tieto julkaistaan usein jopa vuosien viiveellä suhteessa kuntien kokeiluihin ja kehittämistarpeisiin. Tutkimuksen toteutus ja julkaisu vievät aikaa, joten tie
Lue lisää

Parisuhde - elämää isompi suhde

Filosofi Frank Martela sanoo, että ihminen on suhdelo – ei yksilö. Aikamme, joka korostaa yksilöä saattaakin olla ristiriidassa sen kanssa, että yksin ei ole hyvä olla. Ihminen on laumaeläin. Laumassa eläminen on parantanut mahdollisuutta saada ravintoa, suojaa ja jäädä henkiin. Tietysti voimme ajatella, että kivikaudesta on sen verran aikaa, ettei sillä ole merkitystä, mutta evoluutio on hidas, joka tapauksessa hitaampi kuin elämänmeno maapallolla nykyään on. Ihmisellä on tarve olla tärkeä jollekin, tarve olla rakas ja rakastaa. Pienen vastasyntyneen ensimmäinen kysymys on: ”olenko minä tärkeä, pidätkö minusta huolta?” Kysymyksen vauva tekee katsellaan ja siihen katseeseen pitää saada vastaus, että ” kyllä, sinä olet maailman rakastettavin ja suloisin vauva”. Tämä ensimmäinen dialogi, jonka käymme meitä hoivaavien vanhempiemme kanssa, on merkittävä kaikkien muiden ihmissuhteiden kannalta siitä alkaen. Varhaisessa vuorovaikutuksessa alamme rakentaa kykyä turvalliseen elämi
Lue lisää