Tekstit

Osallisuuden monet ulottuvuudet

Kuva
Asiakkaiden osallisuus on yksi nykyaikaisten lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen keskeisiä kulmakiviä. Osallistamisella voidaan taata se, että kyseiset palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin niitä käyttävien henkilöiden tarpeisiin. Tästä syystä päätin tarkastella Perhekeskustoimintamalli Lappiin –hanketta varten tekemässä pro gradu –tutkielmassani lappilaisten kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden käsityksiä omasta osallisuudestaan. Oma taustani aikuiskasvatustieteilijänä sekä tieteenalalle tyypillinen fenomenografinen tutkimussuuntaus toivat myös uudenlaista lähestymisnäkökulmaa aiheeseen, jota on perinteisesti tutkittu enemmän muun muassa sosiaalityön kentällä. Ensimmäisenä lähtökohtana osallisuuden tarkastelussa keskityin tutkimushenkilöiden käsityksiin heidän omista rooleistaan sekä palveluiden parissa toimimisen kerryttämän osaamisen tunnistamiseen. Keskeisinä tuloksina voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneilla henkilöillä on selkeät näkemykset toi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Mikä muuttuu, mikä juurtuu? Tutkitun tiedon asema käytännön työssä

Kuva
Kuva: Pixabay.com Tutkimus- ja kehittämishankkeet tuottavat tärkeää tietoa käytännön työn ja päätöksenteon tueksi, mutta paljon arvokasta tietoa jää hyödyntämättä. Miten varmistetaan tutkimustiedon asema osana vaikuttavaa käytäntöjen kehittämistä? Tätä asiaa pohdimme nyt, kun kehittämistyö Lapin LAPE-hankkeessa on päättymäisillään. Tutkitun tiedon merkitys erilaisten strategioiden ja linjausten valmistelutyössä sekä päätöksenteossa tunnistetaan nykyisin jo hyvin. Yhä useampien paikallisten ja kansallisten hankkeiden lähtökohtana ja tavoitteena on laajasti tutkittuun tietoon nojaava kehittämistyö. Tästä huolimatta tutkittua tietoa ei aina kyetä hyödyntämään riittävästi valtakunnallisessa ja kunnallisessa politiikassa, palveluiden kehittämisessä ja yksittäisten ammattilaisten työssä. Yksi syy voi olla se, että tutkittu tieto julkaistaan usein jopa vuosien viiveellä suhteessa kuntien kokeiluihin ja kehittämistarpeisiin. Tutkimuksen toteutus ja julkaisu vievät aikaa, joten tie
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhessä tehen- Parempia palveluita lapsiperheille

Helteisen loman ja Ounasjoessa aamu-uinnin inspiroimana päätin ryhtyä blogin kirjoitukseen ja miettimään Lapin LAPE-hankkeen vaiheita ja erityisesti erikoissairaanhoidon integroimista perhekeskustoimintamalliin. Tätä voidaan kutsua myös vertikaaliseksi integraatioksi, mutta omaan suuhuni sopii paremmin lappilainen yhessä tehen ajatus. Miten pääsemme lähettämisen kulttuurista yhdessä tekemisen kulttuuriin? Miten löydämme aidon yhdessä tekemisen hengen eri toimijoiden välillä vastuullisesti? Pitkään lasten, nuorten ja perheiden kanssa työtä tehdessä olen usein miettinyt, miten perheet saisivat avun oikeaan aikaan ja matalalla kynnyksellä. Strategioissa ja toimintasuunnitelmissa on usein vahvasti esillä panostus ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Onko tähän kuitenkaan riittävästi panostettu, muuten kuin sanojen tasolla.  LAPE-hankkeen ja sairaanhoitopiirien tuella 19 Lapin kuntaa on lähtenyt mukaan Voimaperheet toimintamalliin. Voimaperheet on Turun yliopiston Las
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lape sohaisi muurahaispesää ja täällä kuhisee!

Kuva
Terveisiä LAPE-kehittäjäkunnasta Ranualta! Olemme sitoutuneet vuoden 2018 toiminnallisissa tavoitteissa saattamaan ”SOTE-palvelumme SOTE-luovutuskuntoon” ja innokkaasti kohti tavoitetta mennään. Omien suunnitelmiamme täydentämään saimme LAPE-hankkeen tuomat valmiit suunnitelmat. Kun tätä kehittämissoppaa kokonaisuudessa on ollut hämmentämässä vispilänvarressa LAPE-hankkeen innostavat työntekijät ja kauhanvarressa Rohkean Ranuan innovatiiviset SOTE-työntekijät, lopputulos ei voi olla muuta kuin jotain konkreettista. Olemme saaneet vahvistettua perhekeskustoimintamallin mukaista työskentelyä kunnassamme ja aloitettua palveluohjaamo-palvelun kuntalaisillemme! J Työskentelyasennettamme Ranuan SOTE-palveluissa suuntaa ehkä joskus pitkästyttävältäkin tuntuva vahva etukäteislämmittely aiheen pariin ja suunnitelmanteko siitä, kuinka etenemme kohti jotain konkreettista. Haluamme viedä loppuun sen minkä aloitamme, mikäli idea on mielestämme loppuun viemisen arvoinen. Ja LAPE:n tuomat ide
Lähetä kommentti
Lue lisää

Rohkaistu digiin!

Kuva
Peruslähtökohtana on, että seurakunnan  nettisivuilla on kaikista palveluista ja tapahtumista kattavasti oikea tieto. Digitaalisen perhetyön kautta tavoitetaan tuhansia suomalaisia, siksi sen kehittämiseen on  etsitty uusia ratkaisuja kunta- ja järjestöyhteistyön kautta. Oulussa perheiden palvelut löytyvät lapsuus.ouka.fi ja Jyväskylässä perhekompassi.fi-sivuistoilta. Jyväskylässä eri kristillisten seurakuntien tarjonta löytyy familyroom.fi.  Kun palveluista kerrotaan sähköisesti ovat ne helposti saavutettavissa. Lisäksi tarvitaan osuvaa viestintää.  Hyvät kohtaamiset rakentuvat, kun viestinnässä käytetään monipuolisesti myös sosiaalisen median kanavia.   Seurakuntien sähköisten palvelujen kehittämiseen kannattaa ottaa mukaan it-ammattilaiset, viestintä ja seurakunnan työalat. Vuoropuhelulla voidaan kartoittaa tarpeita ja lähteä etsimään ratkaisuja ohjelmistojen valintaan. Sähköisiä asiointipalveluja kehitetään parhaillaan ympäri Suomea, ja näin sujuvoitetaan seurakunnan pal
Lähetä kommentti
Lue lisää

Parisuhde - elämää isompi suhde

Filosofi Frank Martela sanoo, että ihminen on suhdelo – ei yksilö. Aikamme, joka korostaa yksilöä saattaakin olla ristiriidassa sen kanssa, että yksin ei ole hyvä olla. Ihminen on laumaeläin. Laumassa eläminen on parantanut mahdollisuutta saada ravintoa, suojaa ja jäädä henkiin. Tietysti voimme ajatella, että kivikaudesta on sen verran aikaa, ettei sillä ole merkitystä, mutta evoluutio on hidas, joka tapauksessa hitaampi kuin elämänmeno maapallolla nykyään on. Ihmisellä on tarve olla tärkeä jollekin, tarve olla rakas ja rakastaa. Pienen vastasyntyneen ensimmäinen kysymys on: ”olenko minä tärkeä, pidätkö minusta huolta?” Kysymyksen vauva tekee katsellaan ja siihen katseeseen pitää saada vastaus, että ” kyllä, sinä olet maailman rakastettavin ja suloisin vauva”. Tämä ensimmäinen dialogi, jonka käymme meitä hoivaavien vanhempiemme kanssa, on merkittävä kaikkien muiden ihmissuhteiden kannalta siitä alkaen. Varhaisessa vuorovaikutuksessa alamme rakentaa kykyä turvalliseen elämi
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pari sanaa hanketyöstä, palveluohjauksesta sekä ihan elävästä elämästä.

No niin on vain kohta yhdeksän kuukautta takana mielenkiintoista hankemaailmaa, Lapin LAPE-hankkeen kehittäjätyöntekijänä olen päässyt tutustumaan Lapin maakunnan eri kuntiin ja myös järjestöihin ja seurakunnan toimijoihin. Toimenkuvani hankkeen palveluohjauksen kehittämisessä on mielenkiintoisella tavalla sekoitus uutta ja vanhaa, pyrimme kehittämään palveluohjauksellista työotetta lapsiperheiden palveluihin ympäri Lapin maakunnan. Tavoitteenamme on saada palveluohjaus toimivaksi kunnissa ja seutukunnissa. Tätä tavoitetta kohti mentäessä on hyvä kuitenkin huomata jo kuntien toimijoiden tekemä palveluohjaus, jo vuosikymmenten ajan. Tätä ei pidä missään nimessä sivuuttaa, tulevaa perhekeskustoimintamallia rakentaessa meidän on tärkeää huomata ne vanhat hyvät käytännöt joita kunnilla ja seutukunnilla jo on, näitä meidän tulee vahvistaa.  Tällä hetkellä palveluohjausta viedään Lapin maakunnassa eteenpäin kymmenessä eri kunnassa, hankkeen tuella tottakai. Tavoitteenamme on saad
Lähetä kommentti
Lue lisää